© 2015 Arctic Hike Helsinki / Ari Talusén

Rakkauden tekoja teltassa

February 14, 2020

Parasta tai ainakin toiseksi parasta retkeilyssä on se, että koskaan ei ihan varmasti tiedä, toteutuuko retki niin kuin on suunnitellut. Todennäköisesti ei…näin ystävänpäivän tunnelmissa kerronkin erään retken odottamattomista käänteistä:

 

Lähdettiin tässä taannoin miesystäväni kanssa syysvaellukselle Lapin erämaahan. Retken toiselle päivälle osui siippani syntymäpäivä, ja päätin jo ennen vaellusta, että mieshän täytyy tietenkin yllättää syntymäpäivänä, oli olosuhteet mitkä tahansa!

Mieheni suurinta herkkua (tai yhtä niistä) on suklaakakku. Mutta kaikki jotka ovat pidempiä vaelluksia tehneet, tietävät, ettei rinkkaan pakata mielellään mitään ylimääräistä eikä etenkään mitään painavaa. Kaikki punnitaan grammantarkasti, koska itsehän taakan siellä joutuu kantamaan ja rinkan tilavuuskin on rajallinen. Oman kantokykyni tuntien tiesin jo, että rinkka ei saisi painaa liikaa että matkan teko pysyy mielekkäänä. No, onneksi Google on käytössä ja selasinkin tovin erilaisia kakunvalmistuksen vaihtoehtoja erämaaolosuhteissa. Meillä oli tavoite laittaa ruokaa nuotiolla ja autiotuvissa, mutta myös kaasukeitin otettaisiin mukaan.

 

Löysinkin loistavan ohjeen, jonka mukaan toimitaan suurin piirtein näin: suklaakakun jauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe sekoitetaan valmiiksi pussiin mukaan ja nuotiopaikalla lisätään vain vähän öljyä ja vettä,             ja Ta-Daa: kakkutaikina on valmis. Mukaan otetaan appelsiini, jonka sisusta koverretaan, taikina laitetaan siihen, appelsiini kääritään folioon ja laitetaan nuotiohiillokseen kypsymään. Kuulosti tosi eksoottiselle ja hyvälle!

 

Mutta sitten... vaelluksen ensimmäisenä päivänä alkoi iltapäivällä satamaan vettä. Ja sitä tulikin sitten yöhön saakka, josta sade muuttui rännäksi ja sen jälkeen vuoden ensilumeksi. Leiripaikkamme oli erämaassa likomärässä maastossa, jossa ei nuotion äärellä kovassa tuulessa olisi ollut mukava synttäreitä viettää. Mokomat isot appelsiinitkin painoivat rinkassa.

Niinpä me teimme olomme mukavaksi teltassa, jossa ei tuullut eikä satanut, ja minun piti ottaa käyttöön niin sanotusti Plan B!

Mies seuraili puuhiani kummissaan. Olin ottanut mukaan palan voipaperia. Vuorasin sillä kaasukeittimen pannun, ja kaadoin kakkutaikinan siihen. Siinä se sitten kypsyi mukavasti. (No, ehkä vähän paloi pohjasta.) Kaivoin rinkasta vielä pikkuisen kakkukynttilän, ja yllätys oli valmis 😊 Ja mies sai vielä aamiaiseksikin appelsiinin :D

 

Siitä syntyi taas yksi ikimuistoinen syntymäpäivä meidän yhteiseen tarinaamme. Jos sinäkin haaveilet vielä joskus lähteväsi jonkun rakkaan ihmisen kanssa retkelle vaikkapa ystävänpäivänä, mutta vielä uskallusta ja erätaitoja puuttuu, seurailehan meidän Facebook-sivuja. Tulossa on nimittäin jo ensi kesänä erätaitokurssi aloittelijoille, jonka jälkeen sinäkin saatat löytää itsesi teltasta jonkun kivan ihmisen kanssa! Mukavaa ystävänpäivää kaikille <3

 

(alla kuva teltastamme ennen myrskyn alkamista)

 

 

Please reload

Postaukset:

February 14, 2020

Please reload